Historiikki

Tässä hieman historiaa osaston synnystä ja alku historiasta. Olen tiivistänyt tekstin Pekka Hakalan vuonna 1978 kirjoittamasta lehtisestä.

Osasto 67:n syntyvaiheita

    Suurimalta osalta sähkömiehet olivat järjestäytymättömiä. Vasta vuonna 1954 asennusliikkeissä toimivat sähkömiehet liittyivät laajemmin paikkakunnalla toimivaan osasto 67:mään. Keskeisempänä syynä voidaan mainita että, sähköalalle tultiin yleensä oppipoika menettelyllä. Oppipojan asema oli vaikea, teetettiin paljon muutakin kuin ammattiin kuuluvaa. Oikeuksia ei ollut ja jos palkka maksettiin, se ei ainakaan ollut suuri. Palkka ja oikeudet lisääntyivät sen mukaisesti, miten ammatissa edistyi tai paremminkin sen mukaan, miten "oppi-isä" ilmoitti pojan menestyvän. Osasyynä järjestäytymättömyyteen oli varmaankin myös siinä, että parempana ammattina ja siitä johtuen suuri osa alalle hakeutuvista oli lähtöisin yhteiskuntaryhmistä, joille työväen liike oli vierasta. Sähkömieheksi tai poliisiksi koitettiin saada poikaa, joka ei opinnoissa pärjännyt tai oli muuten hulttio.

    Kirjoittajan (Pekka Hakalan) mieleen on jäänyt ensimmäinen kosketus sähköliittoon. Sain kutsun tulla keskustelemaan Pekkosen ja Kiviharjun (liiton silloinen varapuheenjohtaja ja toimitsija) kanssa matkustajakoti Turistin erääseen huoneeseen. Tämän noin kolme tuntia kestäneen keskustelun seurauksena päädyttiin yhteisymmärrykseen siitä, että mikäli jo järjestäytyneet sähkömiehet haluavat, niin samana iltana kokoonnutaan Kokkolan työväentalolle keskustelemaan sähköliiton osaston perustamisesta Kokkolaan.

    Kokouskutsu oli koonnut työnväentalolle 14 sähköasentajaa, mutta useilla heistä oli myöskin epävirallinen, suullinen valtuutus työtovereiltaan siitä, että muitakin oli hengessä mukana. Niinpä 6.5 1958 toveri Pekkosen pitämän alustuksen jälkeen ja keskustelun tuloksena kokous järjestäytyi sähköliiton osaston perustavaksi kokoukseksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pekka Hakala ja sihteerinä Holger Stolpe, muina perustamiskirjan allekirjoittajina olivat Toivo Puskala, Ingmar Löfsund, Eero Virkkala, Eero Pirttimäki, Ahti Annala, Heikki Mikkola, Sulo Santalo, Kauko Lempinen, Thor Wikström, Jaakko Välitalo, Matti Leppäniemi ja Kurt Bodbacka. Perustamisasiakirjan allekirjoittajien joukosta puuttuu monia tovereita, jotka osaston toiminassa alusta alkaen olivat aktiivisesti mukana. He olivat juuri niitä, jotka olivat "hengessä mukana", mutta joilla ei ollut mahdollisuutta osallistua perustavaan kokoukseen.

Osaton toiminnan alkuvaiheita

    Niin kuin luonnollista, osaston toiminta kohtasi aluksi vaikeuksia, eikä asemaa suinkaan helpottanut muiden ammattiosastojen suhtautuminen. Elettiinhän silloin Ay-liikkeen hajaantumisen aikaa. Vaikeuksista huolimatta osaston toiminta vakiintui, sen jäsenmäärä kasvoi ja toimintaan tuli mukaan uusia ryhmiä. Asennusmiehistä alkuunsa koostunut jäsenistö sai seurakseen puhelinmiehiä, teollisuusmiehiä ja voimalaitosmiehiä. Toiminta-alue laajeni, maakunnan sähkömiehet halusivat myöskin järjestäytyä. Kaustisen, Kälviän, Vetelin, Reisjärven ym. kuntien sähköalantyöntekijät löysivät itselleen kotipaikan Kokkolan osastosta. Kasvu oli voimakasta ja siihen vaikutti ratkaisevasti se, että sähköliitto oli pitkän ja raskaan kamppailun jälkeen saanut työehtosopimuksen.

   Tässä alkuvaiheet pääpiirteittäin. Jos olet kiinnostunut ja haluat lukea lehtisen kokonaan, ilmoittele sihteerille yhteystietosi niin kopioin ja lähetän lehtisen sinulle. Historiikissa on kymmenkunta sivua tekstiä.